keskiviikko 31. maaliskuuta 2010

Syvällä ollaan

Aamulla päästiin liikkeelle puolen päivän aikaan. Käväisimme Peltovuoman kaupassa ostamassa banaanit ja kakot. Kaupan pitäjä oli hiljaittain kuollut ja tytär oli lopettamassa kaupan pitämisen kuukauden sisällä. Matkalla Kalmankaltiion näimme kotkan, joka ehti välttää kuvaamisen.

Kävimme Kalmankaltion Loman yrittäjien pakeilla ja saimme neuvot moottorikelkkaurien kulusta Naltituvan suuntaan. Auton jätimme juuri auratulle parkkipaikalle pihan ulkopuolelle. Edellisenä yönä tie oli ollut tukossa ettei Kalmankaltioon saakka päässyt ajamaan. Liikkeelle pääsimme noin 14:30.

Alkumatkan seurasimme kelkkauraa Kalmankaltion loman pihalta laavupaikalle, josta edelleen riippusillan yli oikealle. Alkumatkasta oli yrittäjien tekemällä uralla punaisia aurauskeppejä. Lounaan söimme Korkean Kiuasvaaran eteläpuolella ja siellä moottorikelkkaura katosi. Jotain jälkiä näimme vielä poronpaskan seassa Givgasvarrin rinteellä. Sieltä kun laskimme alas niin urasta ei ollut hajuakaan.

Siitä sitten hiihdimme viimeiset 5 km paikoin umpista paikon kannattavaa kohti Naltitupaa. Noin 3 km jälkeen päädyimme Käkkälöjoen varteen. Seurasimme jokea kohti tupaa. Paikoitellen joki oli auki joten pysyttelimme joen itäpuolella. Käytimme ladun aukaisijaa, joka hiihti ensin uran ja hiihti sitten takaisin ahkiolle ja kiskoi sen sitten perässä. Loppujen lopuksi päädyimme tuvalle klo 22 aikoihin. Onneksi oli GPS ettei tarvinnut pahemmin tupaa etsiskellä. Toisaalta 500 m ennen tupaa päädyimme takaisin kadotetulle kelkkauralle, jota pitkin oli helpompi hiihtää.

Väsyneinä valmistimme vielä illalliset ja nukkumatti saapui melko nopeasti. Rankka päivä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti